Lisätty todellisuus, augmented reality, eli AR-teknologia. Mistä siinä on kyse?
Jokainen sosiaalisia medioita ja älypuhelimia käyttävä lienee ainakin kokeillut suodattimia, joilla omaan kuvaan voi lisätä kaninkorvat, hauskat lasit tai muita efektejä. Muutama vuosi sitten maailmaa kohahdutti Pokemon Go, joka toi erilaiset kuvitteelliset olennot osaksi ympäröivää maailmaa älypuhelimien ruutujen avulla.
Älypuhelimet ovat yleistyneet niin merkittävästi, että todellisuutta voidaan suhteellisen kevyesti rikastaa erilaisilla AR-sisällöillä, kun lähes jokaiselta löytyy taskusta niiden käyttämiseen sopiva laite. Mutta mitä muuta tarjottavaa AR-teknologialla on kuin viihdekäyttö?
Yhä enemmän on myös mahdollisuuksia tarjota AR-sovelluksia liiketoiminnan tueksi. Käyttäjän omiin kasvoihin sopeutuvat suodattimet yleistyvät koko ajan: kokeile, miltä nämä silmälasit näyttäisivät päälläsi! Kokeile, miltä tämä hiustyyli tai -väri näyttäisi! Jos tykästyit tyyliin, varaa aika parturiin tai tilaa silmälasit ja näöntarkastus nyt!
Lisätty todellisuus sitouttaa asiakkaan juuri sinun palveluihisi
Kokeilumahdollisuuden tarjoava AR-sisältö sitouttaa asiakkaan juuri sitä tarjoavan tahon liiketoimintaan: toimiihan sisältö vakuutena siitä, että palveluntarjoaja kykenee tuotteen toimittamaan, eikä etsintöjä tarvitse jatkaa. Kenties silmälasimalli onkin uniikki, eikä sellaisia edes saa muilta. Asiakas on jo nähnyt itsensä lasit päässä, ja haave jää kutkuttelemaan mieleen.
Myös fyysisiä tuotteita voidaan tarkastella ympäristössään AR-sisältöinä. Miltähän näyttäisi, jos tähän laittaisi pöydän? Entä jos pöytä olisikin eri värinen? Tuotetta voi käännellä, tutkia eri kulmista ja sommitella ympäristöön.
Verkkokaupan yhä lisääntyessä AR-sisältö voi tarjota käyttäjälle konkreettisia keinoja vertailla tuotteita, joita aikoo ostaa – jopa immersiivisemmin kuin kivijalkaliikkeessä! Näkeehän tuotteet heti ympäristössä, johon aikoo ne hankkia.
Lisätyn todellisuuden avulla voi myös kouluttaa
Tuotteiden esittelyn lisäksi AR-sisällöt voi antaa mahdollisuuden tutkia ilmiöitä ja asioita itse kokien, ja tehdä näkyväksi asioita, joita ei välttämättä muuten voisi nähdä. Laitteen käyttöohje voidaan vaikkapa tuoda suoraan laitteen viereen tai korostaa oikeita painikkeita lähes scifi-elokuvamaisin korostustehostein. Koneiden sisällä tapahtuvaa toimintaa voidaan visualisoida AR-sisällöllä niin, että käyttäjä kokee näkevänsä laitteen “läpi”. Eikä tämänkään tarvitse rajoittua koneisiin – samaa voidaan soveltaa vaikkapa anatomian opiskelussa, jolloin voidaan seurata, miten veri kiertää ihmisen raajoissa.
Älypuhelinten lisäksi AR-sisältöä voidaan käyttää uusimmilla virtuaalitodellisuuslaseilla, joissa on ympäristöä kuvaavat kamerat – joskin termien selkeyden vuoksi lienee mainittava, että lisätyn todellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden raja alkaa yleensä häilyä näillä main. Lisätyn ja yhdistetyn todellisuuden välinen ero katsotaan yleensä olevan esineiden interaktiossa ympäristönsä suhteen, mutta teknologia ja ala elää, joten tiukkaa, yhtenäistä määritelmää ei vielä ole. Termeistä sinänsä viis, kunhan lopputulos on toimiva!